LIITY KANNATUSJÄSENEKSI

Olli Oleg Bergman

EtunimetOlli Oleg
SukunimiBergman
SotilasarvoLuutnantti
Syntymäaika05.11.1919
KotikuntaHelsinki
SyntymäkuntaHelsinki
Joukko-osastot
Talvisota: 17.01.1940 - 09.02.1940 7./HuoltoKoul.K
Talvisota: 10.02.1940 - 03.05.1940 AUK/HuoltoKoul.K
Jatkosota: 10.06.1941 - 13.06.1941 URR
Jatkosota: 14.06.1941 - 15.06.1941 Perä-Poh.Sl.E
Jatkosota: 16.06.1941 - 22.02.1942 6.DE
Jatkosota: 23.02.1942 - 26.02.1942 E/JR 33
Jatkosota: 27.02.1942 - 24.04.1942 3./12.Pr.
Jatkosota: 25.04.1942 - 30.06.1942 22.SotaS
Jatkosota: 01.07.1942 - 04.08.1942 MaaSK
Jatkosota: 05.08.1942 - 14.04.1943 Rv.Koul.K
Jatkosota: 15.04.1943 - 30.06.1943 AUK/Rv.Koul.K
Jatkosota: 01.07.1943 - 14.07.1943 SotaS
Jatkosota: 15.07.1943 - 09.06.1944 MaaSK
Jatkosota: 10.06.1944 - 27.06.1944 IV AK
Jatkosota: 28.06.1944 - 11.10.1944 E/URR

Olli Oleg Bergman (5. marraskuuta 1919 Helsinki – 5. joulukuuta 2000 Heinola) oli suomalainen upseeri, diplomaatti ja ortodoksisen kirkon rovasti. Koulutukseltaan hän oli valtiotieteiden maisteri.

Bergmanin vanhemmat olivat varatuomari ja makeistehtailija Konstantin Bergman sekä venäläissyntyinen muotitaiteilija Nina Machrakov. Bergman oli vuosina 1938–1940 farmaseuttioppilaana Kalajoen apteekissa, mutta valitsikin sotilasuran. Hän valmistui Kadettikoulusta upseeriksi jatkosodan lopussa vuonna 1944 ja sai venäjäntaitoisena olla Suomen valtuuskunnan mukana Moskovan välirauhanneuvotteluissa. Hänet osoitettiin luutnanttina Uudenmaan rakuunarykmenttiin, mutta hän palveli samalla ulkoministeriön sotilastoimiston adjutanttina ja Valvontakomission yhdysupseerina. Vuosina 1946–1948 Bergman oli Suomen Moskovan-lähetystön avustajana ja suoritti sinä aikana ylioppilastutkinnon vuonna 1947. Sen jälkeen hän työskenteli ulkoministeriössä Helsingissä ja valmistui vuonna 1952 valtiotieteen maisteriksi. Hän jäi virallisesti pois puolustusvoimien palveluksesta vuonna 1953.

Bergman toimi avustajana Suomen Pariisin-suurlähetystössä 1956–1958, lähetystösihteerinä Prahassa 1959–1960 ja Sofiassa 1960–1964, ulkoministeriön jaostopäällikkönä 1964–1966 ja apulaisosastopäällikkönä 1966–1967 sekä Suomen pääkonsulina Leningradissa 1967–1970. Hän oli suurlähettiläänä Belgradissa ja Ateenassa 1970–1972, ulkoministeriön neuvottelevana virkamiehenä 1973–1980 ja samalla Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerinä 1973–1978, sekä viimeksi suurlähettiläänä Bukarestissa ja Tiranassa 1980–1983. Hän sai vuonna 1956 varakonsulin ja vuonna 1963 lähetystöneuvoksen arvonimen.

Bergman toimi Ortodoksisten Ylioppilaiden 1. puheenjohtajana vuosina 1948–1951 sekä 1953–1954, Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuuston jäsenenä 1955–1957 sekä 1979–1980, Helsingin ortodoksisen hautausmaan kirkon rakennustoimikunnan jäsenenä 1955–1957, Lintulan luostarin rakennustoimikunnan jäsenenä 1965–1980 sekä Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen jäsenenä 1980–1982 ja 1983–1985. Bergman opiskeli diplomaattiuransa ohessa ortodoksiseksi papiksi ja sai rovastin arvon. Eläkepäivillään hän oli 1980-luvun lopulla ehdolla ortodoksisen kirkon apulaispiispaksi, mutta luopui ehdokkuudesta.

Lue lisää Wikipediasta »

Tunnettu sotapolku

Klikkaa kuvakkeilla merkittyjä paikkoja saadaksesi lisätietoa kyseisestä paikasta.

Muutoshistoria
Päivämäärä Muokkaaja Lisätieto / muokkaus
2023-01-19 14:53:52 rymy Hyväksyntä
2023-01-19 14:49:01 riikola Hyväksyntä
2022-12-05 13:57:59 homie74 Joukko-osastot
2022-12-05 13:55:35 homie74 Kotikunta
2022-03-30 17:25:13 homie74 Joukko-osastot
2022-03-30 17:23:18 homie74 Joukko-osastot
2022-03-30 17:20:49 homie74 Joukko-osastot
2021-07-21 09:31:26 homie74 Kuva, Joukko-osastot
2021-07-21 09:28:33 homie74 Syntymäkunta
2021-07-21 09:28:26 homie74 Wikipedia-osoite
2021-07-21 09:28:23 homie74 Sotilasarvo
2021-07-21 09:28:10 homie74 Sivun luonti