Matti Sakari Hannila

Matti Sakari Hannila (entinen Hannelin; 10. elokuuta 1915 Kotka – 27. syyskuuta 1970) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Hannilan vanhemmat olivat johtaja Väinö Johannes Hannelin ja Impi Alina (o.s. Nieminen). Hän liittyi Käpylän suojeluskuntaan 1927 ja hän kirjoitti 1935 ylioppilaaksi Helsingin yksityislyseosta. Varusmiespalveluksensa Hannila suoritti lukion jälkeen 1936–1937 Suomen valkoisessa kaartissa Helsingissä, mistä hänet kotiutettiin reservin vänrikkinä.

Hän palveli Panssarirykmentissä ennen Kadettikouluun kirjoittautumista, mistä hän valmistui keväällä 1939 komennettuna Suomen valkoiseen kaartiin. Talvisodassa hän palveli Helsingistä kootun Jalkaväkirykmentti 11:n komppanianpäällikkönä ja sodan jälkeen hän jatkoi palvelustaan 4. prikaatissa komppanianpäällikkönä ja edelleen prikaatista muodostetun jatkosodan Jalkaväkirykmentti 4:n komppanianpäällikkönä. Hänet siirrettiin vuoden 1943 lopulla VI Armeijakunnan esikuntaan.

Hänet komennettiin kesällä 1944 takaisin Jalkaväkirykmentti 4:ään III pataljoonan komentajaksi, missä tehtävässä hän palveli sodan loppuun. Sodan jälkeen hän palveli Jalkaväkirykmentti 9:ssä kouluttajana ennen siirtymistään Taistelukoululle opettajaksi. Hän oli Pääesikunnan eri tehtävissä, kunnes hänet komennettiin 1958 silloisen Pohjan Prikaatin komentajaksi. Hänet siirrettiin Reserviupseerikoulun johtajaksi 1961, mistä hänet siirrettiin 1965 edelleen Pääesikuntaan komentopäälliköksi kenraalimajuriksi ylennettynä.

Hän palveli vuoden 1966 alun Panssariprikaatin komentajana ollen harvoja kenraalin arvoisia joukko-osaston komentajia. Parolannummellalta hänet siirrettiin Kaakkois-Suomen sotilasläänin komentajaksi. Hän kuoli komentajana ollessaan 27. syyskuuta 1970 vain 55-vuotiaana.

Lue lisää Wikipediasta »