Juho Olavi Helo

Juho Olavi Helo (29. marraskuuta 1914 Helsinki – 19. joulukuuta 1939 Impilahti) oli suomalainen pesäpalloilija ja jääkiekkoilija.

Helon vanhemmat olivat rakennusmestari Kustaa Helo ja Hilja Maria Kaukonen. Hänellä ja hänen puolisollaan Aino Nuotiolla oli yksi lapsi. Helo oli tullut ylioppilaaksi 1935 ja aloitti Helsingin yliopistossa lainopilliset opinnot syksyllä 1936. Hän toimi samalla Helsingin verovalmisteluvirastossa tarkastajana ja oli pitämättä jääneiden vuoden 1940 Helsingin olympialaisten sanaomalehtiosastolla.

Helo oli pesäpallossa Helsingin Pallonlyöjien edustusjoukkueessa kopparina 1930, 1933-36 ja 1938 ja sai jokaisella pääsarjakaudellaan SM-mitalin. Suomen mestaruuden hän sai 1934 ja 1938. Lisäksi hän osallistui Itä–Länsi-otteluun 1933 ja 1934. Jääkiekossa Helo saavutti HJK:n riveissä SM-kultaa 1935 ja SM-pronssia 1937. Kausi 1936/37 oli Helon jääkiekon pääsarjauran kolmas ja samalla viimeinen.

Asevelvollisuutensa 1935-1936 suorittanut reservin vänrikki Helo oli Talvisodassa Jalkaväkirykmentti 38:n 1. konekiväärikomppanian joukkueenjohtaja. Hän kaatui sodan alkuvaiheessa vastahyökkäyksessä Impilahden Syskyjärvellä 19. joulukuuta 1939.

Lue lisää Wikipediasta »