Mikko Miihkali Karvonen

Onttoni Miihkali (oik. Mikko Miihkali Karvonen, vuodesta 1952 Mikael Karresand; 3. tammikuuta 1904 Kiestinki – 2. joulukuuta 1979 Lövbo, Ruotsi) oli vienankarjalaista syntyperää oleva suomalainen kirjailija, joka kirjoitti useita sotakirjoja. Kirjoista tunnetuin on 1940 ilmestynyt Suomussalmen sotatantereilla. Hän kirjoitti myös Itä-Karjalaan liittyvistä aiheista.

Karvonen oli mukana Karjalan metsäsisseissä 1921–1922 ja osallistui Itä-Karjalan kansannousuun. Kansannousun epäonnistuttua hän pakeni Suomeen. Karvonen ajoi myöhemmin Vienan Karjalan asiaa Karjalan Sivistysseurassa ja sodan aikana 1942 hän oli jäsenenä Itä-Karjalan sotilashallinnon neuvottelukunnassa.

Karvonen valmistui kansankoulunopettajaksi Kajaanin seminaarista 1928 ja toimi Suomussalmen Kuivajärvellä opettajana vuosina 1928–1939. Opettajakaudellaan hän toi esille radio-ohjelmissa, lehtikirjoituksissa ja esitelmissä Kuivajärven ja läheisen Hietajärven kylien ortodoksista vienankarjalaista kulttuuria ja teki myös Kuivajärvellä asuneen runonlaulaja Domna Huovisen tunnetuksi. Karvosen hyvä ystävä näinä vuosina oli toinen Vienan Karjala-aktivisti, kirjailija Ilmari Kianto. Miesten välit katkesivat talvisodan aikana kun Kianto epäili Karvosta Kiannolle sotapetostuomion tuottaneen sikarilaatikkojupakan alkuunpanijaksi.

Karvonen osallistui talvisotaan Suomussalmen rintamalla luutnanttina toimien ErP 15:n tiedustelu-upseerina aina vuoden 1939 loppuun saakka. Hän siirtyi Suomussalmelta tammikuussa 1940 Päämajan propagandaosastolle Mikkeliin. Jatkosodan alkaessa Karvosesta tuli heinäkuun puolivälissä 1941 heimosoturipataljoonista muodostetun Osasto K:n tiedustelu-upseeri. Hän toimi Itä-Karjalan sotilashallinnon varakomentajan ja Itä-Karjalan neuvottelukunnan puheenjohtajan, jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordströmin adjutanttina aina marraskuuhun 1942 saakka. Karvonen teki 1941−1942 useita tarkastusmatkoja Itä-Karjalaan ja laati mielialaraportteja sekä tilanneraportteja suoraan marsalkka Mannerheimille. Vuokkiniemen kansalliskokouksessa 20. heinäkuuta 1941 Karvonen julisti pitämässään puheessa Itä-Karjalan liitetyksi Suomeen.

Useat hänen teoksistaan joutuivat sodan jälkeen 1944–1946 kiellettyjen kirjojen luetteloon, ja niitä siirrettiin tällöin myös yleisistä kirjastoista varastoon.

Mikko Karvonen muutti sodan jälkeen Ruotsiin, koska hän pelkäsi joutuvansa luovutetuksi Neuvostoliittoon vienankarjalaisen syntyperänsä ja sotakirjojensa takia. Karvonen jatkoi Ruotsissa opettajan ammatissa. Hänen tyttärensä, filosofian maisteri Alli Risberg on lahjoittanut isänsä jäämistöä Kainuun Museoon ja Kajaanin Maakuntakirjastoon. Kuivajärven kylässä on Kajaanin ortodoksisen seurakunnan ylläpitämä Onttoni Miihkalin leirikeskus.

Lue lisää Wikipediasta »