Tarvittavat hyväksynnät: 1 kpl
Kirjaudu sisään, niin voit hyväksyä sivun tai ilmoittaa sen asiattomaksi.
| Etunimet | Mauno Ilmari |
|---|---|
| Sukunimi | Kirjonen |
| Sotilasarvo | Luutnantti |
| Syntymäaika | 20.04.1916 |
| Kotikunta | Kunta ei tiedossa |
| Syntymäkunta | Viipuri |
| Joukko-osastot | Talvisota: 09.12.1939 - 17.03.1940 ISK Jatkosota: 01.06.1941 - 27.02.1942 LLv.32 Jatkosota: 28.02.1942 - 15.07.1942 UK Jatkosota: 16.07.1942 - 20.12.1942 Le.Lv.32 Jatkosota: 21.12.1942 - 22.03.1943 KoeLe.Lv. Jatkosota: 23.03.1943 - 05.03.1944 Le.Lv.34 Jatkosota: 06.03.1944 - 14.06.1944 HLe.Lv.30 Jatkosota: 15.06.1944 - 04.08.1944 HLe.Lv.34 Jatkosota: 05.08.1944 - 14.11.1944 HLe.Lv.30 |
Mauno Ilmari Kirjonen (20. huhtikuuta 1916 Viipuri – 7. maaliskuuta 1999 Heinola) oli suomalainen hävittäjälentäjä ja hävittäjä-ässä. Kirjonen saavutti jatkosodan aikana kaikkiaan 9 ¾ ilmavoittoa Fokker, Curtiss ja Messerschmitt -hävittäjäkoneilla.
Kirjonen sai lentäjäkoulutuksen Sotaohjaajakurssi 1:llä vuosina 1939–1941. Kirjonen sai lentomerkin ainoana lentosotamiehenä Suomen ilmavoimien historiassa 14. kesäkuuta 1941. Koulutuksen jälkeen hänet komennettiin korpraaliksi ylennettynä Lentolaivue 32:een 1. maaliskuuta 1941. Uttiin tukeutuneen, Fokker-kalustolla varustetun laivueen riveissä lentänyt Kirjonen saavutti ensimmäisen ilmavoittonsa 4. heinäkuuta 1941 ampuessaan toisen lentäjän kanssa venäläisen Petljakov Pe-2 -koneen alas Haminassa. Pudotuksesta kirjattiin Kirjoselle ½ ilmavoittoa. Kirjonen ylennettiin alikersantiksi 12. heinäkuuta 1941. Ensimmäiset ”kokonaiset” ilmavoittonsa Kirjonen saavutti Curtiss-koneella lentäen venäläisten hyökkäyksessä Uttiin 22. heinäkuuta 1941. Kirjonen oli yksi juuri ennen hyökkäystä koneensa ilmaan saaneista puolustajista. Hän pudotti kaksi viholliskonetta, toinen venäläiskoneista ampui kuitenkin juuri ennen tuhoutumistaan Kirjosen koneen tuleen, jolloin hän pelastautui laskuvarjolla Haukkajärveen.
Viisi ilmavoittoa saavuttanut Kirjonen ylennettiin kersantiksi 26. elokuuta 1941. Hän kävi Reserviupseerikoulun 28. helmikuuta–16. heinäkuuta 1942, palaten takaisin LeLv 32:een vänrikiksi ylennettynä. Kirjonen palveli yli vuoden ajan Koelaivueessa 21. joulukuuta 1942 alkaen, kunnes hänet siirrettiin perustamisvaiheessa olevaan, Messerschmitt-koneilla varustettuun Lentolaivue 34:ään 23. maaliskuuta 1943. Kirjosen ensimmäinen Messerschmitt-tyypillä saavutettu ilmavoitto oli 5. toukokuuta 1943 Haapasaaren lähistöllä alasammuttu Boston-torpedopommittaja. Maaliskuussa 1944 Kirjonen siirrettiin Hävittäjälentolaivue 30:een. Venäläisten suurhyökkäyksen alettua Karjalankannaksella, Kirjonen siirrettiin takaisin Hävittäjälentolaivue 34:ään 15. kesäkuuta 1944. Kirjonen ylennettiin luutnantiksi 6. heinäkuuta 1944, ylennyksen jälkeen seurasi siirto takaisin Hävittäjälentolaivue 30:een 5. elokuuta 1944. Hänet kotiutettiin 14. marraskuuta 1944. Siviiliammatiltaan Kirjonen oli insinööri.
