Kosti Lähde

Turengin junaturma, joskus myös Harvialan junaturma, tapahtui rataosalla Riihimäki–Tampere talvisodan aikana 12. maaliskuuta 1940, ja se on eniten uhreja vaatinut junaturma Suomessa.

Turmassa pohjoisesta tullut Loimaalta Viipuriin matkaavia 71. kuormastokomppanian sotilaita ja hevosia kuljettanut sotilasjuna törmäsi aamulla kello 5.28 yhteen etelästä tulleen tavarajunan numero 53 kanssa Harvialan ja Turengin välillä paikassa, joka oli 95. kilometripylväästä pohjoiseen noin sata metriä nykyisen pellettitehtaan kohdalla. Junien nopeus törmäyshetkellä oli noin 40–50 km/h. Turmassa kuoli 39 ihmistä ja loukkaantui 69, minkä lisäksi useita sotilasjunassa olleita hevosia kuoli tai jouduttiin ampumaan niiden vauhkoonnuttua. Eräs onnettomuudesta hengissä selvinnyt muisteli Laitilan Sanomien haastattelussa vuonna 1990, että miehet ja hevoset jäivät murskaantuneisiin vaunuihin puristuksiin "kuin hiirenloukkuun". Surmansa saaneet sotilaat olivat kotoisin Etelä-Satakunnasta ja Vakka-Suomesta; yksinomaan laitilalaisia oli 15, mikä oli viidesosa Laitilan kunnan koko talvisodan uhrimäärästä.

Onnettomuuden uhrien lukumäärä kasvoi suureksi, sillä sotilasjunan miehistönkuljetusvaunut, jotka Loimaalta lähtiessä olivat junan viimeisinä, olivat siirtyneet Toijalassa heti veturin perään junan kulkusuunnan muuttuessa. Törmäyksessä miehistönkuljetusvaunut, joita oli kolme (yksi III luokan matkustajavaunu ja kaksi niin sanottua härkävaunua), murskautuivat täysin, ja vaunujen kamiinat sytyttivät myös tulipaloja vaunujen jäännöksissä. Lisäksi pelastustoimet onnettomuuden jälkeen viivästyivät.

Onnettomuuden syynä oli Harvialan rautatieasemalla junanlähettäjänä toimineen rautatievirkamiesharjoittelijan virhe: hän antoi lähtöluvan Turengista päin tulossa olleelle tavarajunalle, vaikka sotilasjuna oli jo ohittanut Harvialan aseman. Alun perin junien oli tarkoitus kohdata Harvialan asemalla. Harjoittelijan kerrotaan ennen onnettomuutta olleen valveilla jo 36 tuntia ilman lepotaukoja. Harjoittelija tuomittiin myöhemmin oikeudessa kahden vuoden, yhden kuukauden ja kymmenen päivän vankeusrangaistukseen sekä 30 000 markan vahingonkorvauksiin, jotka koostuivat muun muassa uhrien hautajaiskuluista ja onnettomuudessa tuhoutuneen tai kadonneen omaisuuden korvaamisesta.

Voimassa olleen sotasensuurin vuoksi onnettomuudesta ei sen tapahduttua kerrottu julkisuudessa mitään. Seuraavan päivän sanomalehtien pääuutisaiheena oli sen sijaan juuri allekirjoitettu ja voimaan astunut Moskovan rauhansopimus.

Onnettomuuden uhrien muistoksi paljastettiin vuonna 2000 muistomerkki Turengin rautatieasemalla.^lähde?

Maaliskuun 1940 aikana tapahtuivat myös Iittalan junaturma viikkoa ennen Turengin junaturmaa ja Putikon junaturma kuusi päivää Turengin onnettomuuden jälkeen. Näissä kolmessa junaturmassa sai surmansa yhteensä 84 ihmistä.

Lue lisää Wikipediasta »