Heikki Matti Lounaja

Matti Heikki Lounaja (sukunimi vuoteen 1946 Lilja) (12. huhtikuuta 1912 Kiuruvesi – 19. helmikuuta 1987 Varkaus) oli suomalainen kirjailija.

Köyhiin oloihin syntynyt Lounaja kävi keskikoulun Kiuruvedellä ja sen jälkeen Rovaniemen metsäkoulun 1937–1939 ja valmistui metsäteknikoksi. Hän meni naimisiin Hilma Auerin kanssa 1938.

Talvisodassa Lounaja määrättiin vuoden 1939 itsenäisyyspäivänä taistelulähetiksi Sallan rintamalle ns. Sallan pataljoonaan. Menestyksellisistä taisteluista Sallan rintamalla komentaja kapteeni Väänänen kiitti miehiään urheudesta ja lisäsi vielä 11 sotilasta. joiden katsoi kunnostautuneen erityisesti. Yksi heistä oli Heikki Lounaja. Hänet ylennettiin alikersantiksi ja komennettiin tammikuussa 1940 reserviupseerikouluun. Talvisodan loppuvaiheessa Lounaja sai siirron joukkueenjohtajaksi Karjalan kannakselle. Hänet ylennettiin reservin vänrikiksi huhtikuussa 1940.

Lounaja palasi Sallan rintamalle jatkosodassa kesällä 1941. Hän haavoittui vaikeasti syyskuussa 1941, ja siihen loppui hänen sotansa.

Sotavuosien jälkeen Lounaja toimi Rauma-Raahen (myöhemmin Rauma-Repola) palveluksessa metsätyönjohtajana Oulaisissa ja 1947–1952 piiriesimiehenä Kajaanissa. Vuonna 1950 Lounaja tuli julkisuuteen esikoiskirjallaan Pitkin varsitietä ja seuraavina vuosina syntyivät Lounajan kolme ensimmäistä kirjaa ja hän tutustui myös kirjailija Ilmari Kiantoon ja Kajaanissa asuvaan metsänhoitaja, kirjailija ja taidemaalari H. Ahtelaan (Einar Reuter).

Vuosina 1953–1957 Lounaja asui Rovaniemellä ja toimi Metsähallituksen suonkuivaustehtävissä. Tämän jälkeen Lounaja asui perheineen muun muassa Oulussa, Haapajärvellä, Varpaisjärvellä, Iisalmessa ja Juuassa. Vuonna 1962 Lounajan vaimo kuoli ja hän meni seuraavana vuonna uudelleen naimisiin kieltenopettaja Irja Lukkarisen (s. 1916) kanssa.

Vuonna 1973 Lounaja jäi eläkkeelle ja alkoi suunnitella kolmiosaista 1800-luvun Kainuusta kertovaa teossarjaa. Tästä sarjasta toteutui vain ensimmäinen osa, joka ilmestyi nimellä Tervakansan laulu.

Heikki Lounajaa voidaan pitää ensimmäisenä kainuistina^lähde? – tähän ryhmään luettiin mukaan myöhemmin muun muassa Veikko Huovinen, Lauri Leskinen ja Marko Tapio.

Lue lisää Wikipediasta »