27.9.
Rykmentti otti rintamavastuun JR 5:lta klo 12 ja jo tunnin päästä siitä aloitti se hyökkäyksensä. Rautatie-maantien pohjoispuolella hyökkäsi kolmas pataljoona ja ensimmäinen sen eteläpuolella. Hyökkääjien reservinä oli toinen pataljoona.
Kolmannen pataljoonan hyökkäys pysähtyi vihollisen lujasti puolustaman ja linnoitettun kukkulan eteen Ala-patojärven eteläpään itäpuolella. Ensimmäinen pataljoona pääsi tapaamatta sanottavaa vastarintaa Suonujoen länsirantaa kulkevalle tielle sitä seuraillen Kuismalan kylään.
28.9.
Ensimmäinen pataljoona aloitti hyökkäyksensä 6.45 ja valtasi Kuismalan kylän ja jatkoi osilla kohti Viitanan kylää. Kylä todettiin kantalinnoitetuksi.
Kolmas taisteli tiukasti edelleen kukkulasta vihollisen kanssa ja sen haltuun vasta iltapimeällä saatuaan apua ensimmäiseltä pataljoonalta. Myös kolmas jatkoi etenemistä kohti Viitanaa.
Suojujoen sillan raunioita. SA-kuva otettu 3.10.1941
29.9.
Rykmentin toinen pataljoona sai käskyn koukata maantien pohjoispuolelta Tsalmajoelle ja yrittää saada haltuunsa maantie- ja rautatiesillat ehjinä haltuunsa.
Pataljoona lähti koukkaukselle klo 13 ja saavutti tien noin 500 m silloista länteen. Sillat oli jo räjäytetty.
30.9.
Toinen pataljoona taisteli eri suunnilta hyökkäileviä vihollisia vastaan ja sai välillä niskaansa oman tykistön iskuja. Ensimmäinen pataljoona valtasi Viitanan kylän ja eteni Tsalmajoelle saaden yhteyden toiseen pataljoonaan.
Rykmentin komentaja ilmoitti, että vihollisen puolustus Tsalnajoella vahva, joten tämän 15 m levyisen joen ylipääsy oli vaikea ilman suuria tappioita. Sillanpääaseman muodostamista kokeiltiin mutta siinä onnistumatta. Rykmentti jäi odottamaan, että tilanne etenisi siihen kunnes JR 25 pääsisi puolustajien taakse koukkausta tehdessään.
1.10. rykmentti luovutti rintamavastuun JR 5:lle ja marssi Viitanaan. Aamulla tuli tieto Petroskoin valtaamisesta.
