Rykmenttiä vastaan toimi vihollisen 313 ja 368 divisioona. Suojärven pohjoispuolella rannaton erämaa, lähin naapuri 21. prikaati n. 50 km päässä Porajärvi-Ilomantsi suunnassa. Suvilahdesta rykmentin oikeaan sivustaan tie läpi Salonjärvi-Suojärvi kannaksen, jota varmisti rykmentin jääkärikomppania Lietteen tienhaarassa, jonka pohj.puolella Annantehtaalla Er.P 1.
Rykmentin tilanne epävarma, vihollisella mahdollisuudet moniin ikäviin yllätyksiin, jota varten piti olla voimakas ja toimintakykyinen reservi. Tämän takia etulinjaan meni vain III pataljoona linjalle Suojärven luoteispää-Lylylampi-Kuikkavaara. I pataljoona reservissä ja II pataljoona Suojärven koillispäässä.
11.7 iltapäivällä venäläiset saivat kosketuksen II pataljoonaan, yrittivät hyökkästä uudelleen illalla ja seur. yöllä. Pataljoona torjui hyökkäykset.
12.7 Puoliltapäivin venäläiset valmistelivat hyökkästä saatuaan vahvennuksia tykistön ja kranataanheittimien avulla. Oma tykistömme ja pataljoonan kaikkiena aseidein tulitus pysäytti vihollisen jalkaväen hyökkäykset. Pataljoonaa uhkasi kumminkin saarrostusvaara pohjoisesta Moisionvaarasta, joten se sai klo 19.45 käskyn irtaantumiseen ja miehittämään vastaanottoaseman 2 km lännempänä Kiviselässä. Irtaantumisvalmistelujen ollessä käynnissä, vihollinen hyökkäsi uudelleen ja pääsi Suojärven rannan maantien suunnassa pataljoonan asemiin. Hyökkäys pysähtyi suomalaisten kaikkien aseiden tuleen, jonka jälkeen pataljoona irroittautui.
Tuntia myöhemmin vihollinen saavutti pataljoonan uudet asemat ja kohdisti tykistön, kranaatin sekä rakentinheittimien tulen. Tämän suojassa jalkaväkosasto lähti hyökkäämään. Pataljoonan ei edellytetty puolustuvan Kiviselässä, joten se irtaantui ja meni Varpakylän kautta länteen III pataljoonan asemien läpi. Pataljoona jätti varmistuksen Varpakylän länsilaitaan, jota vastaan 13.7 klo 4. vihollinen hyökkäsi. Varmistusosasto vetääntyi. II pataljoona 11.-13.7 esimerkillistä viivtystaistelua lähes tappioitta.
13.7 I pataljoona myös etulinjaan III pataljoonan asemista pohjoiseen Kuikkavaara-Haukkavaaran länsipuolen suokannaksille, varmistamaan rykmentin vasen sivusta. II pataljjoona reserviin Vuontelejärven kaakkoispuolelle. Komentaja määräsi rykmentin jääkärikomppanian Lietteen tienhaarasta rykmenttinsä yhteyteen. Er.P 1 alistettiin JR 33:lle, joten rykmentin alaisuuteen 5 pataljoonaa, erillisyksiköitä sekä viisi patteristoa. Er.P 11 puolustukseen Salonjärvi-Suojärvi kannakselle.
JR 33 sai käskyn lähettää komppanian Porajärvi-Ilomantsi suuntaan 21. prikaatin avuksi. Sinne lähti rykmentin 2. komppania (ranualaiskomppania) Vuontele-Vegarus-Salmijärvi -tietä. Viipyi siellä viikon ajan.
13.7 illalla venäläisen hyökkäsivät III p. vastaan, ensimmäinen hyökkäys oikeaan siipeen torjuttiin. Toinen hyökkäys 14.7 aamulla johti keskellä sisäänmurtoon, mutta vastaiskulla siitä selvittiin.
14.7 Huomattiin venäiläisten siirtävän joukkoja vasenta siipeä vastaan, sen pohjoispuolen erämaahan, rykmentin eteläistä siipeä vastaan sekä oikeaa siipeä vastaan Er. P 11 lohkolla. Er. P 11. lohkolla tykistö iski viidellä patteristolla siirtyviin joukkoihin, joka tukahdutti hyökkäysyrityksen, saatiin vankeja. Vihollinen pudotti lentolehtisiä, jossa kehotettiin luopumaan taistelusta ja antautumaan.
Illalla venäläiset hyökkäsit kahdella pataljoonalla tykistötulen jälkeen I pataljoonaa vastaan Kaivostenkylällä ja työnsivät etulinjaa taaksepäin. Paikalle apua III pataljoonasta sekä komppania II pataljoonasta. Näillä voimilla vihollinen lyötyiin takaisin seur. päivänä 15.7 ja entiset asemat saatiin takaisin.
Annantehtaan suunnalla kiihkeätä taistelua samaan aikaan Er.P 11 linjalla, neljänneskilometrin murtuma asemiin. Rykmentin II pataljoonan pääosa apuun. Tykistö ja kranaatinheitin tulivalmistelun jälkeen II pataljoona vastaiskuun 5. komppania etunenässä. Vihollinen lyötiin keskipäivään mennessä täydellisesti ja menetetty asema asatiin takaisin vyöryttämällä yhtä tukikohtaa lukuunottamatta, joka oli tulessa. II p. pääosa jäi Er P. 11 tueksi, koska se osoitti jo järkkymisen merkkejä, ollessaan 2 vuotta varmistamassa hiljaista erämaalohkoa. Tykistötuli kävi Er.P 1 hermoille. Taistelu jatkui täällä iltapäivän ja seur yön.
15.7 yönä havaittiin vihollisen liikkumisen tarkoitus. Rykmentin selustassa oleva Vegarus-Vuontele tie oli katkaistu Naumarajakon kohdalla, jonne saapui kokoajan lisää vihollisia ja tarvikkeita. Er. P 1 sai tehtävän motittaa vihollinen Naumarajakossa, mutta tehtävä oli ylivoimainen. Vihollisen pataljoona murtautui etelään, johon kumminkin iski Törnin jääkärikomppania sekä JR 33.n jääkärikomppania Pöröselässä. Saartorengas ei pitänyt, vihollisia pääsi murtautumaan sekä he saivat vahvistuksia. Vihollisen tarkoituksena oli saartaa koko vahvennettu JR 33, tuhota se ja katkaista ainoat vetääntymistiet.
16.7 aamulla vihollinen hyökkäsi koko rykmentin rintamaa vastaan aamusta alkaen tykistön tuella. III p. torjui Varpakylän suunnasta tehdyn hyökkäyksen. Kaivostenkylällä n. pataljoona vihollisia pääsi tunkeutumaan I pataljoonan asemiin, joka vetäytyi sitten taaksepäin.
Vaarallisin tilanne Annantehtaan suunnalla Er. P 11 ja II/JR 33 vastaan. Vihollinen puolentunnin tykistövalmistelun jälkeen klo 6. hyökkäykseen maataistelukoneiden tukiesssä hyökkäystä. Er.P 11 ei kestänyt hyökkäystä ja vetääntyi Nankupohjaan. Samalla II pataljoona työnnettiin Rasvalinvaaraan. Vihollinen pääsi 3-4 km. päähän Ägläjärvi-Varpakylä tiestä, suomalaisten tärkein selustayhteys.
JR 33 muodosto koko alueella muusta rintamasta itään työntyvän kärjen, ainainen saarrostusvaara. Suojärven seudulla ei enää merkitystä, rykmentti sai 1. Div. käskyn vetääntyä taaemmaksi 16.7 klo 10 n. 7km etulinjasta länteen Vuontelejärven tasalle.
- Pitkospolku JR 33 ja 12.Pr. sodassa 1941-1945
SPKT:
Konekirjoitettu:
Taistelukertomus Kaivostenkylän taisteluista III/JR 33:n lohkolla ajalla 11.7 - 16.7.44: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2569272 18-22
http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1974/Kansa_Taisteli_08_1974.pdf Ojala Erkki Kun pelko katoaa JR33 Suojärvi
