U-linja Pitkäranta-Loimola U-linja oli puolustusasema Laatokan Karjalassa, jonka linnoitustyöt oli aloitettu joulukuussa 1943. Torjuntataistelujen alkaessa kesällä 1944 linja oli 55 kilometriä pitkä ulottuen Pitkärannasta Loimolaan.
Uuksujoelta U-asemaan 8.7. I/44 Uudenkylän Likolammelta, II/44 Pitkärannan eteläpuolelta ja III/44 Ylä-Uuksun Seminjoelta. JR 44:llä oli 6 km levaä puolustuskaista Pitkärannasta Nietjärvelle siten että I/44 oli vasemmalla Nietjärven läheisyydessä, II/44 asettui Pitkärannan pohj. puolelle lähemmäksi Laatokan rantaa ja III/44 reservinä taaempana Nietjärven luoteispuolella. Lnjat valmiina 9.7.
Ensimmäinen kosketus viholliseen Pitkärannan suunnalla vänr. A.Maasillan (Krh.K/JR 44) kertomana: ”Aamulla ennen klo 8 alkoi yhteislaukauksella kiivas tykkituli ja kaikki tuntui peittyvän savuun, ryske oli melkoinen. Puhelinyhteydet katkesivat ja radiokin oikkutteli. Oma tykistö vastasi tuleen tehokkaasti. Vihollisen tykistötulta kesti 3 tuntia ja lentopommitukset tukivat. Välittömästi tulen loputtua vihollisen jalkaväki alkoi hyökätä asemiimme. Oma jalkaväki tulitti kiivaastivihollista krh:n tukemana. Ryssän lähestyminen tyrehtyikin ja se alkoi vetäytyä raahaten haavoittuneita tovereitaan mukanaan”
Vihollinen hyökkäsi 11.7. aamulla Nietjärven lounaispuolella olevaa I/JR 44:aa vastaan joka joutui antamaan periksi ylivpoman edessä. Iltapäivällä klo 15 alkanut vastaisku työnsi vihollista jonkin verran takaisin. Div. komentaja vahvisti alueen puolustusta lähettämällä reservistä III/JR 44:n vavistamaan etulinjaa.
Nietjärven lohkolla 12.7 vihollinen aloitti klo 5.15 voimakkaan tykistövalmistelun. Klo 6.30 vihollinen aloitti hyökkyksen joka laajeni koko Laatokan ja Nietjärven välisen puolustusalueelle. Hyökkys todettiin heti entistä voimakkaammaksi ja vihollisen tarkoituksena oli karta kaikkiaan lyödä suomalaisten vastarinta tällä suunnalla. Tulivalmistelussa käytti vihollinen 22000-25000 kranaattia. Klo 7.30 I/44:n komentaja maj. Lehtonen haavoittui kuolettavasti. Klo 8.15 etulinja Maksimoff-kukkulalla, 4 panssarivaunua tuhottu, 5 vetäytyi. Kenr.maj. Tapola kiteytti käskynsä sanoihin: ”U-linja pidettävä”. Tällä alueella käytiin taistelua koko päivän vuoroin hyökäten ja puolustaen. Usein lähitaisteluakin syntyi. Tappiot kohosivat suuriksi molemmin puolin. I/44 vetäytyi nyt taakse ja III/44 tuli etulinjaan, komentajana kapt. F.Forssell
Seuraavan päivän iltana 13.7 III/44 yritti vallata läheisen Suokukkulan mutta omien tappioiden vuoksi vedettiin joukot takaisin.
Pitkärannan pohjoispuolella II/44 sai vastaansa n. pataljoonan vahvuisen vihollisen. Sitä edelsi voimakas tykistötuli ja ilmapommitus. Hyökkäys torjuttiin pikaisesti. Omat lentokoneet auttoivat hyvin.
Vihollinen suoritti ankaran ilmapommituksen 14.7 mm. III/44:n pataljoonaa ja JR/ 44:n komentopaikkoja vastaan. Henkilövahinkoja ei kuitenkaan sattunut. Samaan aikaan etulinjassa Maksimoff- linjalla vihollinen teki hyökkäyksen krh:n tukemana jolloin 10./JR 44:n päällikkö K. Viitaniemi kaatui ja vänr. A. Loukiala haavoittui kuolettavasti.
Vihollinen aloitti koko 5.D:n lohkolla 15.7 klo 8 valtavan tulivalmistelun tykistöllä, krh:lla ja rakettiaseilla. Jalkaväen hyökkäys alkoi klo 8.40 II/44:aa vastaan (maj. Hyttinen) Pitkärannan pohjoispuolella. Nietjärven länsipuolelle hyökkäys tehtiin III/44:aa vastaan (kapt. Forsell). Maksimoffin-kukkula menetettiin ja vihollinen eteni Nietjärven länsirantaa kolmannelle puolustuslinjalle johon hetkeä aikaisemmin oli kohdistunut kova tykkituli. JR 44:n I ja III P:n osat vetäytyivät sitkeästi taistellen. Saarenmäen sinnikkäitten puolustajien ansiosta hykkäys saatiin pysäytettyä kolmannelle puolustuslinjalle. Muu osa 5.D:n puolustuslohkon hyökkyksestä saatiin torjuttua hyvällä kaikkien aseitten tehokkaalla tulella. Toisen ja kolmannen puolustuslinjan väliin jäi murtumakohta johon kenr.maj. Tapola käski tehdä vastaiskun IV/15 Pr., II/JR 45 ja III/JR 44 voimilla. Hyökkäys alkoi 16.7 klo 3 tykistön ja krh:n tukemana. Sitkeästi taistellen joukot vyöryttivät murtoaukon molemmin puolinkäyttäen käsikranaatteja ja liekinheittimiä. 16.7 klo 23 alkoi vielä oma voimakas tykistövalmistelu ja sen jälkeen hyökkäys lähti taas liikkeelle. Aamuyöllä 17.7 sisäänmurtokohta kuroutui umpeen, eikä ryssällä ollut pelastumisen mahdollisuutta.
Tästä alkoi U-asemassa asemasota vaihe. Joukot järjestettiin uudelleen nopeasti eikä lepoaikaa vielä ollut. Partioiden välistä kahakointia syntyi eikä tappioilakaan vältytty. Presidentti Ryti joutui eroamaan 1.8.44 ja tilalle valittiin marsalkka Mannerheim.
Aselevosta ilmoitettiin 4.9 mutta asemapaikat vielä oli pidettävä. 5.D:n käsky oli lopettaa tulitoiminta klo 7.00. Viholliselle tämä ei vielä käynyt vaan jatkoi tulitoimintaa seuraavaan aamuun klo 8.00. Vihollinen yritti tulla asemiimme mutta heidät pysäytettiin ja käytiin keskustelua jolloin sanoivat ettei tiedä aselevosta mitään. Heidät palautettiin omiensa puolelle. I P Sai komennon siirtyä 8.9.44 Läskelään. II P aloitti vetäytymisen Nietjärveltä 20.9. III P Irtaantui Nietjärveltä 18.9.
Nietjärvi: https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/1136/country/9/area/73/
Sotapäiväkirjat:
I P: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3069381
