JR 53, poislukien I/JR 53 ja II/JR 12 sekä saksalainen osasto Schreiber olivat motissa. Pohjoisessa venäläiset rykmentit JR 242 ja JR 611, idässä Louheen johtavan rautatien suunnassa JR 426. Kiestinkiin johtavan radan katkaisi JR 758. JR 53:n komentaja evl Jussi Turtola kaatui 29.8. ja uudeksi komentajaksi määrättiin 4.9. lähtien eversti Aarne Kiira. Motin aikana rykmentti joutui torjumaan kaikkiaan 44 venäläisten suorittamaan hyökkäystä. Kapustnajapurolle meni 10.8. lähes 2800 miestä, mutta pois tuli 4.9. vain n 800. Motissa on arvioitu kaatuneen kaikkiaan yli 1600 suomalaista ja saksalaista miestä. Vihollinen pyrki kuluttamaan JR53:n joukkoja päivittäin toistuvilla hyökkäyksillä. 22.8. hyökkäykset keskeytettiin ja ne jatkuivat 1.9 pienemmillä voimilla (426.JR ja 611.JR). 88.Divisionan vahvuus oli 9078 miestä, 10 kevyttä panssarivaunua, 31 kpl 76 mm tykkiä, 8 kpl 122 haupitsia, 82 konekivääriä ja 264 pikakivääriä. Saksalaisten ilmapommituksessa oli kaatunut divisioonan komentaja kenraalimajuri Zelentsov ja hänen tilalleen määrättiin Erillisen Prikaatin komentaja eversti Solovjov. Motin huoltaminen ilmateitse ei riittänyt.
Disioona J antoi 2.9. aamulla käskyn joukkojen järjestelyistä rautatien suunnalla. Osasto Könösen rintamavastuun otti saksalainen Konekivääripataljoona KKP 13. JR53 motin olkopuolella olevat osien oli pidettävä asemansa Hangasvaaran länsipuolella. Everstiluutnantti Selinheimo päätti että motista on murtauduttava ulos. JR53:n komentajaksi määrätty eversti Kiira hyväksyi suunnitelman ja siirtyi motin alueelle. Illalla 2.9. irtautui II/JR53, sitten III/JR53 ja lopuksi Osasto Schreiber. Kaatuneet, joita ei oltu ennätetty evakuoida haudattiin Kapustnajaojan tuntumassa olleen komentopaikan maastoon, rautatien molemmin puolin. Kaikkea kalustoa ei saatu evakoitua. 2.9. klo 17.34 eversti Palojärvi antoi käskyn Divisioona J:n vetäytymisestä motista Veturipuron tasalle. Osmo Hyvösen tutkimusten mukaan Divisioona J:n kokonaistappiot olivat 3080 miestä, joista 893 kaatunutta. Suomalaisia haavoittui 1273 miestä ja kaatui 408 miestä. Tappiot olivat lähes 50 %. Saksalaisen Osasto Schreiberin vahvuus oli 217 miestä.
14. Armeijakunnan esikunnan 4.9. klo 13.00 valmistuneessa taistelukäskyssä nro 28 todettiin Kiestingin mottitaistelujen päättyneen vihollisjoukkojen lyömiseen. Käskyn mukaan joukot siirtyvät yleishyökkäykssen, tavoitteena Kiestingin takaisinvaltaus. Hyökkäys alkoi 15.9. ja sitä jatkettiin 20.9. asti ilman ratkaisevaa läpimurtoa ja Kiestingin takaisinvaltausta.
JR 53 sotapäiväkirja: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3453874
