17. divisioona (Tammidivisioona) oli Karjaan sotilasläänin perustama jatkosodan divisioona. Kyseiseen sotilaslääniin kuuluivat Salon ja Raaseporin suojeluskuntapiirit. Lisäksi Helsingin suojeluskuntapiiri perusti divisioonaan yhden rykmentin.
Klikkaa kuvakkeilla merkittyjä paikkoja saadaksesi lisätietoa kyseisestä paikasta.
Voit lisätä palveluun uuuden henkilön. Varmista kuitenkin ensin, että henkilö ei jo löydy palvelusta käyttämällä henkilöhakua.
Lisää henkilö palveluunKevytosasto 19, perustaminen tapahtui 16.6.1941 Perniössä. Komppanian päällikkö reservin luutnantti V. Paasilehto. 16.6.1941 - 14.2.1942. Komppanian päällikkö luutanatti P. Aarnio. 14.2.1942 - 18.7.1942.
Kev.Os.19, kuului 17.Divisioonaan joka tunnettiin nimellä "Tammidivisioona".
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Talvela#Jatkosota
17.divisioona oli Jalkaväenkenraali Paavo Talvelan alaisuudessa Itä-Karjalan taisteluissa.
Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch johti joukkojaan Syvärin taisteluissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Syv%C3%A4ri
17.D:n tunnettuja komentajia olivat Jääkärieversti Aarne Snellman 11.6.1941 - 13.4.1942. Jääkärikenraalimajuri Alonzo Sundman 13.4.1942 - 28.11.1944.
Tässä Sotapolku selvityksessä seurataan Kev.Os.19 etenemistä. Lähteenä ovat mm. osaston sotapäiväkirjat.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450599
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843413
Osasto marssi alkoi Perniöstä 18.6.1941 ja ensimmäinen etappi oli Keski-Perniön Osuusmeijeri. Matka jatkui kohti Dragsvikin aluetta jonne saavuttiin puolenyön jälkeen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450609
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450610
19.6.1941- 10.7.1941. Osasto harjoitteli sotatoimia ja suoritti aseiden huoltoa Dragsvikin ja Snappertunan alueella. Osastossa tehtiin vielä uudelleenjärjestelyjä.
Osaston miehet oli koottu Perniön, Salon, Turun, Helsingin alueilta. Pohjanmaalta oli eri pitäjistä 2-3 miestä. Isojoelta, Kristiinankaupungista, Karijoelta, Teuvalta, Jurvasta, Maalahdesta, Ylistarosta, Vaasasta, Vöyriltä ja Alajärveltä. Keski-Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta mm. Saarijärveltä oli myös miehiä. Osaston vahvuus vaihtelee, vahvuus oli noin 186 miestä. Osatoa palvelleita miehiä kaatui noin 79.
10.7.1941. Osastolle annettiin käsky siirtyä Bromarvikin maastoon. Bredvikissä osasto sai käskyn valmistautua hyökkäykseen. 12.7.1941. Osasto osallistui taisteluun, jossa kaatuivat vänrikki Salmivaara sekä kaksi aliupseeria ja 4 miestä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843418
Ylipäällikkö Mannerheim antoi käskyn siirtää pääosan divisioonasta Itä-Karjalaan.
Kev.Os.19 sai käskyn 16.7.1941 kello 18.00 siirtää miehet ja kalusto 17.7.1941 kello 8.00 Pohjankurun asemalle.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843420
17.7.1941 juna lähti liikkeelle Pohjankurun asemalta klo. 12.20. Juna kulki reittiä: Lahti - Mikkeli - Pieksamäki - Viinijärvi. Juna saapui 18.7.1941 klo 18.30 Tohmajärven asemalle. Välittömästi joukot siirtyivät Peijanniemen kylään, jonne leiriytyivät. Seuraavana aamuna 19.7.1941 klo 8.30. saapui toinen joukko junalla Tohmajärven asemalle.
22.7.1941 klo 16.30 Osasto lähti marssien sekä polkupyörällä ja kuorma-autoilla siirrettiin kalusto. Matka kohti rintamalinjaa oli alkanut. Värtsilä - Saanlahti - Suistamo - Lemettitien varressa leiriydyttiin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843420
29.7. 1941 Osasto jatkoi Kärmästen maastoon. Matkalla pyrittiin pysähtymään vesistön ääreen, missä miehet vilvoittelivat uimalla.
31.7.1941. Osasto ylitti vanha rajan ja saapui Mannerin kylään.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843422
2.8.1941 - 13.8.1941. Osaso savutti rintamalinjan ja he aloittivat sotatoimet.Osasto osallistui taisteluihin mm. Suoman kylässä, missä hyökkäsi 11.D.:n vasenta reunaa. Toinen ryhmä varmisti Hyrsylästä tulevan tien ja Niskavaaran kylän maantien suuntaan.
13.8.1941 - 16.8.1941. Osasto sai marssikäskyn siirtyä Palolahti – Suurmäki alueelle. Osasto leiriytyi Suurmäen kylän koillispuolelle.Sieltä käskystä siirryttiin Suurmäki – Varloi – Niiniselkä – Nurmoila suuntaan ja osasto leiriytyi Nurmiselän kylän maastoon.
17.8.1941. Osasto hyökkäsi ja partioi tiensuunnassa. Yksi joukkue meni varmistamaan Puskujärvi väliselle kannakselle. Iltapäivällä klo 17.45. saatiin taisteluhälytys koska III/JR22 tekemä hyökkäys oli epäonnistunut. Kev.Os.19, määrättiin vahvistamaan yhdellä konekivääri joukkueella ja suorittamaan vastahyökkäys maantietien - Niiniselkä – Puskuselän kylä suunnassa. Yksi konekivääri joukkue määrättiin asemiin Niiniselän kylän kaakkoispuolelle.
18.8.1941. Osaston hyökkäys alkoi klo 9.30 jolloin osasto sai käskyn osallistua Puskuselän kylän valtaukseen yhdellä jääkärikomppanialla.Osasto hyökkäsi Puskujärven itäpuolella.
19.8.1941. Osasto varmisti Huskalan kylässä.Siellä partioitiin Huskala-Saarimäki kylän suunnassa joka oli vihollisen miehittämä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843427
20.8.1941. Osasto sai käskyn varmistaa kahdella joukkueella Arsijärven kaakkoispään kannasta. Säntämän lohkolla vihollisella oli voimakas hyökkäys aamulla kello 5.00. Hyökkäys torjuttiin. Vihollisen tappiot 50 miestä ja omat tappiot yksi kaatunut ja kolme haavoittui.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843427
22.8.1941. Osasto taisteli Arsijärven kaakkoiskulmassa. Vihollisen kova konekiväärituli pakotti vetäytymään.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843660
23.8.1941. Osasto tiedusteli Niiniselän maastoa.
24.8.1941 – 29.8.1941. Osasto leiriytyi, tientekoon ja harjoituksiin.
29.8.1941. Vihollinen oli ottanut vangiksi kaksi osaston miestä heidän ollessa Karjalaiskylässä lämmittämässä saunaa.
2.9.1941. Osasto hyökkäsi. Se oli alistettuna maj. Riitesuolle.
3.9.1941. Marssikäsky Niiniselkä – Puskuselkä – Saarimäki alueelle.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843431
5.9.1941. Osasto varmisti Puskuselän kylän länsirannan maastossa. Saivat marssikäskyn siirtyä Saarimäen eteläpuolen maastoon. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843433
6.9.1941. Osasto eteni Tarasjärven eteläpuolelle.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843433
8.9.1941. Osasto eteni Mäkrijärvi – Vaaseni ja edelleen kohti Syväriä. Osaston kärki saapui Syvärille. Osasto sai hyökkäys käskyn maj. Marttiselta vallata Syvärin rautatieasema ja katkaista Muurmannin rata. Hyökkäys eteni Syvärin sillalle saakka.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843436
10.9.1941 - 16.9.1941. Osasto partioi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843442
17.9.1941. Osasto sai käskyn siirtyä Mäntysovan kylään. Syvärin joen ylitys tehtiin 17-18.9. välisenä yönä hankituilla syöksyveneillä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450607
Sotaväen muona-annokset
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450608
18.9.1941. Majuri Marttiselta tuli käsky hyökätä Bulajevaan.
19.9.1941. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843451
20.9.1941. Osasto Javanainen sai käskyn ottaa vastaan Os. Riitesuon tehtävät. Samaan aikaan etenivät joukot Bulajeviin, Shemenskiin.
21.9.1941. Osasto partioi Pertjärven ja Shemenskin kylästä eri suuntiin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843454
11.10.1941. Jatkettiin hyökkäystä ja puolustusta Homorovitsin ja Pertjärven suunnassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843456
13.10.1941. Luovutettiin asemat ja saatiin käsky marssia lepoon Syvärin kaupunkiin, sen itäiseen osaan.
18.10.1941. Osasto palasi Shemenskiin ja jatkoi hyökkäystä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843458
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450719
23.10.1942. Osasto aloitti vastaiskun tykistön ja JR13 ja JR61 kanssa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450626
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450628
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450631
3.1.1942. Osaston partiointialuetta olivat Shemenskissä, Pertjärvi, Saksjärvi, Mäntysova ja Syvärin kaupunki. Pakkanen oli kivunnut alkuvuodesta - 45 asteen tuntumaan. Talvi oli kylmä ja lunta runsaasti. Vihollinen oli yllättänyt Shemenski ja Pertjärven välillä auton ja ampunut kuljettajan. Autossa olleet kolme sotilasta pääsivät pakoon.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843960
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843963
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843966
10.1.1942. Samalla tiellä oli jälleen kaksi vihollissotilasta, pyysivät autonkyytiin, ne kuitenkin pidätettiin. Loikkareita oli tullossa seuraavana päivänä. Joulusta asti osaston sauna oli joka päivä lämmitetty.
22.1.1942. Täydennysmiehiä saatiin 24 alokasta. Muodostettiin III joukkue jota johtaa kers. Pentti Saari.
1.2.1942. Pidettiin hiihtokilpailut. Osallistujia oli 31. Osaston komentaja, maj. Javanainen kunnioitti kilpailuja läsnäolollaan.
14.2.1942. Komppanian pitkäaikainen päällikkö luut. V. Paasilehto sai siirron rajajääkäri pataljoonaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843971
Komppanian päälliköksi määrättiin luut. P. Aarnio.
26.2.1942. Vihollisen 50 miehen partio oli päässyt läpi Pertjärvi ja Saksjärvitien ja pääsivät ylittämään Syvärin. Hälytettiin 1.KK ryhmä ja 2.kompp. partioon.
27.2.1942. Vänr. Nyman ja 2 au. ja 12 miestä lähtivät partioon. Reitti kulki Syväri – Mäntysova – Shemenski – takaisin Syvärille.
2.3.1942 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843721
6.3.1942. Komppaniasta kotiutettiin 26 vanhimpia miehiä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2844042
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450700
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450701
11.4.1942. Kev.Os.19 määrättiin Shemenskiin. Vihollinen oli aloittanut hyökkäyksen ja vallannut huoltotien. Osasto puolusti Shemenskin ja Pertjärven suuntaan. Ensimmäinen joukkuen oli Saksjärven suunnassa alistettuna 2.K:lle. JR61 komentopaikka oli menetetty. Vadrusjärven molemmin puolin oli vihollinen vallannut ja JR8 oli joutunut vetäytymään.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450693
12.4.1942 – 14.4.1942. Vihollinen siirsi 12.4. vastaisena yönä lisää joukkoja ja tunkeutui Shemenski - Pertärvi tielle Rapovanmäen kohdasta. Osasto aloitti vastahyökkäyksen ja onnistui työntämään vihollisen.
Saksjärven suunnalla osaston taistelut jatkuivat. Osaston joukkoja siirrettiin nopeasti paikasta toiseen. Kiivaita taisteluja käytiin Shemenski, Pertjärvi, Pajarinmäki, Bulajeva ja Mäntysovan suunnassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450708
Ilveksen sisäiset yhteydet + kaaviopiirros
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450709
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450710
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450712
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450713
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450714
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450715
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450716
14.4.1942. Rykmentin erilliskäsky N:o 3. Kev.Os. 19 huolehtii Shemenskin kylän puolustuksesta. Rykmentinkomentaja everstiluutnantti H. Roos. Adjutantti kapt. Byholm
14.4.1942-18.4.1942. Osasto torjui vihollisen hyökkäyksen. Taisteluja käytiin Bulajevan, Saksjärven suunnalla. Aukijärven länsipuolella noin 1.5. km tuhottiin vihollisen 20 korsun korsukylä.
16.4.1942. Vihollinen hyökkäsi Pajarinmäen itäpuolella noin 80 miehen voimin. Seuraavana päivänä Suomalaisten joukkoja ryhmiteltiin uudelleen hyökkäystä varten. Kev.os.19 hyökkäsi Shemenitsijärven ja Rapovanjärven välisen kannaksen kautta etelään.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450694
18.4.1942-28.4.1942 Osasto torjui vihollisen hyökkäyksen. Vihollinen teki hyökkäystä usealla lohkolla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450718
19.4.1942. Komentaja, Jääkärikenraalimajuri Sundman antoi taistelukäskyn joukoilleen. Taisteluosasto Javanainen Kev.Os.19, IskuK/VI AK, SissiOs./5.D + 39.Tyk.K – 2j. Hyökkää Pääjärvi – Rapovanjärvi kannakselta Taisteluosasto Suden vasenta sivustoa.
31.5.1942 Osasto määrättiin Rykmentinkäskyllä alistettuna JR61:lle. Osasto siirtyy Pääjärven eteläpuoliseen maastoon.
14.7.1942. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2844108
Kevytosasto 19 kunniaksi määrättiin pystyttämään muistomerkki Shemenskiin. Merkki pystytettiin Shemenskin tien risteykseen, jossa tie haarautuu korpeen. Lohkolle, jossa Kev.Os.19 torjui vihollisen kovat hyökkäykset huhtikuulla. Tehtävään määrättiin korp. Unto Mänty ja komennuskunta.
17.7.1942 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2844110
Muistomerkin paljastustilaisuus Shemenskissä. Kevytosasto 19 kunnikasi huhtikuun 1942 taisteluista pystytetty muistomerkki julkaistiin. Huonosta säästä huolimatta paikalla oli juhlallinen hetki. Komentaja julkaisi muistomerkin ja jakoi 1 luokan mitaleita.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450697
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2844114
18.7.1942. Kevytosasto 19 lakkautettiin. Tilaisuus pidettiin Syvärin kaupungissa. Miehistö siirrettiin JR22:n 20 au. 90 miestä. Myös JR34:n määrättiin miehiä 8 au. ja 26 miestä. Vanhimmat miehet siirrettiin siviiliin. Vänrikki Niemelä ja Salo siirrettiin JR22:een. Luutnantti Tuominen, Puukka ja Hellen siirretään divisioonaan.
Kev.Os.19 ei ole enää, mutta osa on muistoissa historian lehdillä. Kev.Os.19. esimerkillinen ja kunniallinen retki on päättynyt. Kiitos heille. Syvärillä 18.7.1942, alik. Vilho Kuusela. Kuusela piti osaston sotapäiväkirjaa.
