Odotettu venäläisten suurhyökkäys alkaa 10. kesäkuuta. Pataljoonan esikunta muuttaa Pyhäjärven Montruan kylästä Sakkolan Hiidenmäkeen 11. kesäkuuta, sieltä edelleen Vuokselan Oravakydön kylään ja edelleen Jääsken kirkonkylään 22. kesäkuuta.
Varastot siirretään Rautjärvelle ja koneryhmä Jääskeen. 1. komppanian erillään olevat joukkueet siirretään ensin Sakkolan Virkinrantaan, jossa se kokoaa ponttonikalustoa ja tekee kiinteät laiturit Virkinrantaan ja vastarannalle Suvenhäntään. 12. kesäkuuta 10 miestä ja hevosta suluttavat Petäjärven lentokentän oja- ja ketoauroilla käyttökelvottomaksi. Sakkolan lentokenttä sulutetaan kaivamalla siihen ojia ja osittain auraamalla. Iltaseitsemältä aloitetaan ylikuljetukset Virkinrannan ja Suvenhännän välillä, kuljettaen ensin kersantti Toivolan osasto hevosineen ja sitten evakuoitavaa karjaa.
3. komppania siirtyy kokonaisuudessaan Metsäpirtin Koselankylään ja aloittaa heti kenttävarustustyöt kylän pohjoisosassa. Työt jatkuvat vielä parin päivän ajan vihollisen lentotoiminnan ollessa vilkasta ja sen tykistön tulittaessa kiivaasti kylän eteläosaa. 13. kesäkuuta komppania palaa Taipaleenjoelle ja saa tehtäväkseen Taipaleenjoen sillan panostamisen. 180 metrin pituisen sillan panostukseen käytetään 1900 kg rotulia ja se vie kaksi päivää. II ja III joukkue rakentavat jaksoja Taipaleenjoen lauttakuljetuksia varten ja työt jatkuvat läpi yön. III joukkue täydentää vielä Koselan kylän sulutusta.
1. komppania jatkaa karjan kuljetusta Vuoksen eteläpuolelta, kuljettaen kaikkiaan toistasataa lehmää sekä joukon sikoja ja lampaita. Kahdella lautalla suoritetaan etupäässä siviiliväestön omaisuuden ylikuljetuksia. Kesäkuun 16.–17. välisenä yönä komppanian II ja III joukkue sekä kaksi ryhmää II joukkueesta suluttavat Kauksamon-Vuottaan välisen maantien kahdella murroksella ja rakentaa panssari- ja jalkaväkimiinakentät. Murrosten välinen silta sekä Kauksamon pato räjäytetään. 17. kesäkuuta II joukkue suorittaa ylikuljetuksia Virkinrannassa rakennettuaan laituria läpi yön. III joukkue komennetaan suorittamaan ylikuljetuksia Äyräpäästä Vuosalmelle ja illalla loputkin joukkueet siirtyvät sinne.
3. komppania siirtyy 15. kesäkuuta Kiviniemen rautatie- ja maantiesiltojen maastoon ja ryhtyy panostamaan näitä II joukkueen tehdessä ylikuljetuksia. Vihollisen pommi- ja maataistelukoneet häiritsevät työtä, sulutuskohteita vastaan hyökkää jatkuvasti 30-40 maataistelukonetta, miehiä haavoittuu. Sillat saadaan panostettua kesäkuun 17. päivän iltana ja ne luovutetaan räjäytysvalmiina Pion.P 34:lle. Komppanian loputkin osat siirtyvät Vuosalmelle ylikuljetustehtäviin.
Äyräpäässä 1. ja 3. komppaniat kokonaisuudessaan aloittavat 18. kesäkuuta rakentamaan kahta 7 tonnin ponttonisiltaa, Vasikkasaaren kummankin puolen. Vihollisen puoleinen osa on 172 metriä ja Vuosalmen puoleinen osa 82 metriä pitkä. Sillat valmistuvat 19.6. klo 11. Siltaa myöden kulkevat II divisioonan joukkojen lisäksi myös muita vetäytyviä joukkoja, siviiliväestöä karjoineen sekä etulinjassa kaatuneita sotilaita. Silloilla on kova tungos kaikkien kiirehtiessä turvallisemmille alueille. Vielä samana kesäkuun 19. päivän iltana siltoja aletaan purkamaan ja ponttoneita lastataan poiskuljetettaviksi.
Sillasta jää kuitenkin purkamatta Äyräpään kirkonpuoleinen maajakso. Luutnantti Lintanen lähtee kahden 3. komppanian ryhmän kanssa noutamaan maajaksoa illalla 21. kesäkuuta. Vuoksesta nousee sankka sumu joka estää näkyvyyden. Lintanen ohjeistaa ryhmiä suorittamaan purkamisen hiljaa ja äänettömästi, mutta aiheutuneesta kolinasta vihollinen valpastuu ja antaa kranaattikeskityksen, josta osa menee jalkaväen asemiin. Purkuryhmä saa jalkaväkimiehiltä pienoiset nuhteet.
Viipurin kohtalo on ratkeamassa 20. kesäkuuta. Itä-Kannakselle Laatokan rintamalta siirrettyjen joukkojen ja materiaalien kuljetukset tapahtuvat Kuukaupin rautatiesillan ja Antrean maantiesillan kautta. Tali-Ihantalassa ja Suomenvedenpohjassa käydään katkerat taistelut, joissa venäläisten eteneminen pysäytetään. Vuoksen siltojen merkitys koko rintamalinjan kestävyydelle muodostuu ratkaisevaksi. Pion.P 15:n molemmat komppaniat siirretään miinoittamaan molemmat sillat, 1. komppania Kuukaupin maantiesillan ja 3. komppania rautatiesillan. Talin asema menetetään, mutta Karisalmi ja Kavansaari pysyvät suomalaisilla, joten Antrean siltoja ei räjäytetä. Antrean siltojen kautta kuljetetaan myös Vuoksen itäpuolelle vetäytyvien joukkojen raskain kalusto, kuten II divisioonan tykistö. Myös muut sillat Antreasta pohjoiseen säilyvät räjäyttämättä.
Illalla 20. kesäkuuta komppaniat saavat käskyn Vuoksen yläjuoksun siltojen panostamiseen. 21. kesäkuuta 3. komppania siirtyy Vuosalmelta Antreaan ja aloittaa Antrean sillan panostuksen. 22. kesäkuuta se siirtyy Rouhialaan, mutta matkan aikana määränpää vaihtuu I joukkueen osalta Ensoon ja II ja III joukkue jatkaa Imatralle, jossa III joukkue panostaa Imatran sillan. 1. komppania panostaa siltoja Kuukaupissa ja Rouhialassa, miinoittaa maastoalueita Kuukaupin maastossa Muurilahden ja Patalahden välisellä kannaksella ja rakentaa piikkilankaesteitä ja paalutusta. Jääsken maantiesillan panostus muutetaan triniitistä rotuliksi.
27. kesäkuuta siirtyy 1. komppanian toimisto ja toimitusjoukkue Jääskestä Antreaan. Luutnantti Sorasalmi luovuttaa 3. komppanian kapteeni Katajapurolle 27. kesäkuuta. 28. kesäkuuta 3. komppanian III joukkue järjestää sytytystä Tainionkosken rautatie- ja maantiesillalla ja II joukkue aloittaa Vuoksenniskan siltayhdistelmän panostuksen. 29. päivänä järjestäessään virtapiiriä koskettaa virtapiiri vaijeria, jossa on korkeajännite ja räjäyttää 40 nallia. Useita haavoittuu. Kolme pioneeria komennetaan perämoottorin kuljettajiksi väkivaltaiselle tiedustelupartiolle, jolta palaavat ehjinä takaisin.
Äyräpään-Vuosalmen taistelut Wikipediassa
http://bit.do/Ayrapaa_Vuosalmi
Sotapäiväkirjat:
Kesäkuun toiminta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2965138
1. komppania 10.6.1944 ->
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2965427
3. komppania 18.6.1944 ->
