Sotapolku.fi - Yksitoista kuukautta etulinjassa

* Kapustnajajoen taistelu * Kolhoosinmäki * Uhtua – Pistojoki * Pinkosalmen taistelu * Lohivaaran taistelu * Kiestinki-Louhi läpimurtotaistelu * Sukkulakukkulan valtaus * Jelettijärven torjuntataistelut * Vihollisen suurhyökkäyksen pysäytys * Vastahyökkäys*

Esikunta muuttaa Kiestinkiin. Kalustoa siirretään Sohjanasta. Ratatöitä. Sotasaaliina saatu moottoriveturi korjataan toimintakuntoon.

2. komppania raivaa saksalaisten patteriaseman alueen. II joukkue saa kosketuksen viholliseen. Syntyneessä tulitaistelussa joudutaan vahvan ylivoiman edessä perääntymään. Taistelu panssarijunaa vastaan, saksalaiset stukat tuhoavat junan kilometrin päässä asemista. Uusi yritys kahden jalkaväkijoukkueen avustamana päättyy myöskin perääntymiseen. Vajaat 6 km Kiestingin tienhaarasta itään oleva purolinja on edelleen vihollisen miehittämä. Ryssien räjäyttämän puron ylittävää siltaa ei päästä korjaamaan ennen sillanpääaseman saavuttamista ja miinojen raivaamista 13. heinäkuuta. 3. komppaniasta alistetaan kaksi joukkuetta Turtolan komentamalle JR 53:lle, joka johti taisteluja Kapustnajajoen pohjoispuolella. Elokuun 15. päivän jälkeen siirretiin komppanian muut osat Lohilahteen ja Pinkosalmelle. 18. elokuuta lähtee vänrikki Virsunen noutamaan veturia Oulusta, mutta huonon sään pehmentämien maanteiden vuoksi se on jätettävä Kuusamoon.

Vänrikki Paavo Kolin ”kuolemanpartiona” tunnettu kaksiryhmäinen osasto toimii Turtolan tiedusteluelimenä tehden vaarallisia tiedustelu- ja tuhoamispartioita kaukana vihollisen selustassa ja torjuu syyskuun 2. päivänä venäläispataljoonan hyökkäyksen Kolhoosinmäellä.

Vihollinen tekee ajoittain kiivaita hyökkäyksiä, joiden torjumiseen pitää keskittää koko divisioonan, myös pioneeripataljoonan voima. Taistelujen välillä pataljoona on tienparannus- ja majoitusrakenteiden teossa. Valonheitinjoukkue sijoittaa valonheittimiä Tuoppajärven saariin ja Lohilahden pohjoisrannalle.

1. komppanian alistus Ryhmä F:lle lakkautetaan ja alistetaan Ryhmä J:lle Kiestinki-Louhi suunnassa varmistustehtäviin. Komppania suorittaa useita onnistuneita miinoituksia vihollisen selustassa ja ottaa osaa pienempiin partiokahakoihin. 2. komppania on yhteistoiminnassa saksalaisten kanssa maantien suunnassa, suorittaen useita partiotehtäviä vihollisen selustaan. 3. komppania on Lohilammen suunnalla suorittaen useita tiedustelu- ja partiotehtäviä vihollisen selustaan. Lokakuu kuluu tienrakennus- ja puolustusrakenteiden naamioimistöissä, mutta kuun loppupuolella pioneerit ovat jälleen mukana Kiestingin-Louhen kiivaissa taisteluissa.

26. lokakuuta alistetaan 3. komppanian I joukkue majuri Breitholzin pataljoonalle ja 30. lokakuuta II ja III miinanraivaustehtäviin osasto Malmille alistettuna. 1. marraskuuta 2. komppaniasta alistetaan yksi pioneerijoukkue ja liekinheitinjoukkue ja seuraavana päivänä loputkin joukkueet hyökkäystehtävään JR 12, jolle on jo alistettu miinoitustehtäviin myös yksi joukkue 1. komppaniasta. Toinen joukkue alistetaan JR 12:lle ja kolmas JR 14:lle, joten pataljoonan komentaja käyttöön jää vain yksi pioneerijoukkue.

5.marraskuuta 2. komppanian alistus JR12:lle päättyy, mutta samalla se alistetaan JR 14:lle. 6. marraskuuta komppania osallistuu jalkaväkenä hyökkäykseen ns. Hanneliuksen motin puhdistamiseksi. Tehtävä saadaan suoritetuksi 8.11. klo 4.30 ja haltuun saadaan runsas sotasaalis. Maantiekilometri 15,5:n motin valtaus osoittautuu kohtalokkaaksi siihen osallistuneelle osastolle, joka muodostettiin luutnantti N. Simpaisen johdolla III joukkue 2. komppaniasta, puolijoukkue jäljellä olevasta 1. komppaniasta ja samana päivänä 2. komppaniassa muodostetusta liekinheitinjoukkueesta. Liekinheitinjoukkueen johtaja luutnantti E. Lankinen kaatuu, ja luutnantti Simpanen sekä vänrikki Matti Ylöstalo haavoittuvat vakavasti paikalle osuneessa vihollisen kranaattikeskityksessä. Simpainen kuolee kenttäsairaalassa 11. marraskuuta. Osaston ottaa haltuunsa III/2. komppanian kersantti Huilla, joka myös kaatuu mottia vallatessa. Motti saadaan vallattua 9. marraskuuta.

11. marraskuuta 2. komppania saa käskyn siirtyä SissiP 3:een tehtävänään rautatien katkaiseminen. Matkalla pataljoona kohtaa 150-200 miehen vahvuisen vihollisosaston, jonka se nopeasti lyö hajalle erään kiväärikomppanian kanssa. Vihollisia kaatuu 40-50, omien tappioiden jäädessä vähäisiksi. 12. marraskuuta komppanian alistus JR 14:lle päättyy.

Se osa 1. komppaniaa, joka kulloinkin on komppanian päällikön käsissä rakentaa kahden linnoitusrakennuskomppanian kanssa huoltotietä rautatien varteen. Se saadaan vietyä maantielle asti 10. marraskuuta.

Läpimurtotaistelut ovat pataljoonalle erityisen raskaat. Marraskuun kahden ensimmäisen viikon aikana kaatuu 10 upseeria, 15 aliupseeria, ja 69 miehistön jäsentä. Taisteluun osallistuneet joukut asettuvat asemasotaan. Uusi pääpuolustuslinja on helpompi puolustaa, mutta hinta on raskas. Raskas se on myös neuvostojoukoille, ja hyökkäyksellä hankitaan liki koko talven kestävä työrauha varustustöille. Vastatoimiin vihollinen kykenee vasta seuraavana keväänä.

Taisteluvaiheen päätyttyä pioneerikomppaniat ryhtyvät tienrakennus- ja puolustusasemien kenttälinnoittamis- sekä miinoitustehtäviin. Pion.P 15:lle alistettu 2./PionP 34 tukee miinoitustehtävin JR 53:lle alistettuna puolustukseen asettuvaa rykmenttiä, siirtyen myöhemmin Kiestingin kautta Lohilahden suuntaan, jossa se alistetaan JR 12:lle. Vihollisen tykistö ampuu jatkuvasti Lohivaaran kylään aiheuttaen tappioita. Joulukuun alussa aloitetaan hirsikämppien teko omalla majoitusalueella, kenttälinnoittamisen ollessa kuitenkin etualalla aina vuoden 1941 loppuun saakka. Joulukuun puolivälissä aloitetaan tukkien kaataminen ja sahaaminen sotilaskodin rakentamista varten. Loppiaisaattona 1942 2./Pion.P 34 palaa omaan pataljoonaansa Uhtuan suunnalle.

Talvikuukausina 1942 pataljoona miinoittaa ja kenttälinnoittaa sekä etu- että tukilinjaa sekä miinoittaa mm. ”Mottijärven” ja Mustajärven jäitä jäämiinoilla, osallistuu teiden hoitamis- ja parantamistehtäviin sekä on mukana kolmella vihollisen selustaan tehdyllä partiomatkalla Huhtirannan, Pinkosalmen ja Kierrettijoen suuntaan.

Tammikuussa 1942 1. ja 3. komppania parantavat Jelettijärven tien aurauskuntoon ja 1. komppania ryhtyy hoitamaan sen auraamista. Kiestingin-Lohilahden tietä tasataan ja tammikuun viimeisenä päivänä siirretään 2./Pion.P 15:stä vänrikki Raappanan joukkue tienparannustehtäviin Pääjärven pohjoispuolelle Oulangan-Vartiolammen alueelle. Saksalaisten puolustusasemissa 1. komppania rakentaa korsuja. Pataljoonan mukana rintamalle tuli Iin varuskunnassa ollut sotilaskoti, joka palveli Kiestingin ja Uhtuan suunnan pioneereja ja jolle tehdään rakennus Krestinan Lohilahteen. Lisäksi rakennetaan sauna, väestönsuoja ja autotalli. ”Pioneerimäessä” on jatkuvasti käynnissä majoituslaitteiden rakentaminen.

Pion.P 15 osallistuu asemien kenttälinnoittamiseen Kangasvaaran lohkolla, jossa 1. komppanian iskuryhmiä on valtaamassa Sukkulakukkulan tukikohtaa helmikuussa 1942. Helmikuun puolivälissä 2. komppanian vapaaehtoisista muodostettiin sissiosasto, 1 + 5 + 27 miestä, joka osallistui Petrijärven rautatiesillan räjäyttämiseen.

Maaliskuussa 1942 vihollinen tekee Jelettijärvelle hyökkäyksen rykmentin voimin, mutta joutuu luopumaan Jelettijärven kylän valtauksesta. Pioneeripataljoona raivaa lumimyrskyn jäljiltä Kiestingin lentokenttää 7 tuntia -30C asteen pakkasessa Himmlerin SS-vuoristodivisioona Nordin tarkastusmatkaa varten.

Jelettijärven torjuntataistelut ja vastahyökkäys käydään huhti-toukokuussa 1942. Se on Pohjois-.Suomen mittavin taistelu, jossa suomalaiset joukot ovat olleet mukana. Venäläisten suunnitelmana on vallata Kiestinki vapuksi 1942. Taistelut alkavat 24. huhtikuuta. Pion.P 15:n pioneerit saavat ennen vappua räjäytettyä pohjoislohkon pienten järvien jäät aivan viime hetkillä. Pataljoonan tehtävänä on kenttävarustustöitä, miinoitusta ja tienkorjausta Kiestinki-Ahvenlahti-tiellä. Valonheitinjoukkue auraa Tuoppajärven jäälle tilapäislentokentän. Pion.P 15 on aluksi alistettu tst-osasto Puromalle . Siihen kuuluvat I/JR 12, 35. Rj. Os. (2 komppaniaa), Pion.P 15, 1./JR 53, Tykistöryhmä Hallonblad sekä JR 53:n kk-joukkue.

Alistussuhde muuttuu 5. toukokuuta ja on 1. ja 3./PionP 15 alistettuna suoraan Div. J:lle osana Tst-osasto Lahtelaa, tehtävänään pitää vihollisen joukot tasalla Dankjärvi-Maljalampi tukenaan haupitsijaoksen jatkuva torjuntatuli asemien eteen. Suuri osa vihollisista pääsee kuitenkin murtautumaan läpi saarroksesta. Toisaalla vihollinen yrittää katkaista maantieyhteyden Kiestingistä Sohjanaan, ja juuri kun se on saavuttamaisillaan tien, suomalais-saksalaiset joukot saavat vihollisen aloittamaan pakokauhunomaisen perääntymisen pohjoiseen.

Taistelun laannuttua 7. toukokuuta jatketaan puolustuslohkon kenttälinnoitustöitä 17. toukokuuta asti, jolloin illalla aloitaan vastahyökkäys, jonka tarkoituksena on palauttaa rintamalinja aiemmalle tasolle. 1./Pion.P 15 tukee hyökkäyksessa osasto Reunasta, jonka komentaja toimii luutnantti Raemaa. Hyökkäyksen aikana komppania on osaston reservinä, rakentaen purilastietä hyökkäyssuuntaan. Kiestinki-Ahvenlahti-tie vaati erityistä huomiota. Komppania palaa leiripaikalleen 19. toukokuuta, paitsi joukkue Paarma, joka on alistettu I/JR 12:lle hyökkäystä varten. Taistelutoiminta Kiestingin rintamalla vaimenee 23. toukokuuta.

30. toukokuuta päivätyssä raportissa todetaan pataljoonan olleen yhtäjaksoisesti etulinjassa 11 kuukautta ja esitetään, että joukot saisivat olla ”koulutusta ja kurin palauttamista varten” vähintään 2 viikkoa takana.

Tshornojejärven – Jelettijärven väliselle kannakselle rakennetaan uutta puolustusasemaa töiden jatkuessa kesäkuun alkupäiville asti. Komppaniat pääasiassa tietöissä ja parantamassa ja merkitsemässä ansoituksia. Joukkue Raappa III AK:n pioneerikomentajan käytössä Oulangassa. 2. komppania, joukkue Raappanaa lukuun ottamatta, Kananaisten-Röhön tiellä AK:n pioneerikomentajan käytössä. Töissä apuna sotavankeja. Suomussalmen Taivalkosken sillan suunnittelua.

E./Pion.P 15 ja 1./Pion.P 15 siirtyvät Suomussalmelle. Kiestinkiin jää vain komennuskunta 2 + 3 + 16 tehtävänään ansakenttien luovutus saksalaisille ja JR 12:lle, sekä Tuoppajärveen syksyllä 1941 uponneen 12 tonnin jakson etsintä- ja nostotyöt. III AK:lle alistetut 2. ja 3./Pion.P 15 Kananaisten-Röhön tien- ja sillanrakennustöissä, josta siirtyy oman pataljoonan komentajan alaisuuteen Suomussalmelle 8. heinäkuuta. Kiestingissä ollut ansakenttien luovutusryhmä saa työnsä päätökseen ja palaa pataljoonaan 12. heinäkuuta.

Sotapäiväkirjat:

Toiminta 11.8. – 24.8.1941

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2964798

Hyökkäysvalmisteluja Louheen ja Lohilahdelle:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3752275

Toiminta 16. – 30.11.1941:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2964826

Toiminta 1. – 15.12.1941:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2964835

Toiminta 15. – 31.12.1941:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2964868

Toiminta 15. – 28.2.1942: