JR 11 oli syksystä 1941 kevääseen 1944 puolustuksessa Uhtuan suunnalla lukuun ottamatta Kiestingin kelirikkohyökkäystä 24.4. - 26.5.1942. Asemasota oli rintamalohkolla suht hiljaista. Partiointi ja vankiensieppaustoiminta oli kuitenkin vihollisen aikeiden selvittämiseksi vilkasta. Vastustajaa häirittiin tykistö-, krh- ja tarkk'ampujatulella.
Ikäluokista 1887 - 1911 muodostettiin ns. vanhennettuja yksiköitä, jotka myöhemmin kotiutettiin. Rintamalta siirtyi yhteiskunnan muihin tehtäviin n. 105 000 miestä. 3. Divisioonan osista muodostettiin 11. Prikaati, johon kuului neljä pataljoonaa, kevyt ja raskas patteristo, joissa kummassakin kaksi patteria, kranaatinheitin-, tykki-,viesti-, ja pioneerikomppania, talousjoukkue, huoltojoukkue, kenttäsairaala, lääkintäjoukkue ja kolonna. 5.2.1942 mennessä oli JR 11.stä tullut nuorennettu kolmipataljoonainen joukko-osasto, joka 15.4. laajeni prikaatiksi. Kuitenkin jo 22. kesäkuuta nimi muuttui JR 11:ksi, joka vuoden loppuun mennessä supistettiin ormaaliksi jalkaväkirykmentiksi.
Asemasotavaiheen, joka kesti n. 2, 5 vuotta, asetti johdolle ja miehistölle uusia vaatimmuksia. Aikaa kulutettiin ja sotilallisuutta pyrittiin ylläpitämään monin tavoin. Taitavimmat tekivät puhdetöitä www.palasuomenhistoriaa.net/?Puhdety%F6t. Kortinpeluu oli suosittu harrastus. Korttia lyötiin niin, ettei väsyneitä pelureita voitu päästää vartioon, kertoi poluntekijän isä. Vartiovuoroilla käytiin kauppaa: raha, tupakka, kahvi yms oli maksuvälineenä. Kirjeenvaihto kotirintamalle oli vilkasta ja tähänkin löytyi ammattimiehiä, jotka maksua vastaan kirjoittivat kirjeitä huonompien sanan- ja kynänkäyttäjien puolesta. Viihdytyskirtueet kävivät etulinoilla asti ja musiikkia syntyi paljon.JR 11:ssä valistusupseerina palvelleen Erkki Tiesmaan sanoitus käy hyvin opastukseksi Uhtuan seudulle. https://www.youtube.com/watch?v=VJJU8Rr8bcY
