Saksalaisen AOK:n määrättyä Kiestinki - Louhi -suunnan painopistealueeksi ryhdyttiin Osasto Fagernäsiä heikentämään. Ryhmä F, josta tuli 17.8. 3. Divisioona jatkoi kuitenkin yrityksiä vallata Uhtua. Neljäpataljoonaiseksi suunniteltuun Osasto Malmiin kuului lopulta vain I/JR 11, III/JR 32 sekä Sissipataljoona 3, kun Kiestingiin lähetettiin lisää joukkoja.
15.8. hyökkäsi Osasto Malm pohjoisesta teiden suunnassa Uhtualle. I Pataljoona pääsi lähelle Malviaisiin ja Röhöön johtavien teiden risteystä. III/JR 32 jatkoi 19.8. muutaman kilometrin tienristeyksen eteläpuolelle purolinjaan, jonne myös I Pataljoona eteni. Pataljoona valloitti tien länsipuolella olevan kukkulan 24. - 25.8. Saksalais-suomalainen iskuryhmä valloitti 29.8. kukkulan länsipuolella ollut eteentyönnetty tukikohta. Asemia vyörytettäessä vihollinen irtaantui ja JR 11:n asemia siirrettiin eteenpäin.
Osasto Saku, JR 32 (-IIIP), Esikunta/JR11, Krh-komppania ja Tykkikomppania sekä alistukset 2./Pioneeripataljoona ja panssariosasto Walther, hyökkäsi aamulla 1.9. Panssarit jäivät jälkeen. Muu osasto eteni klo 15.00 saakka, kunnes joutui mm suorasuuntaustulitukseen. Hyökkäys pysähtyi ja uudelleen ryhmittyminen kesti niin kauan, että sitä päätettiin jatkaa aamulla. Aamulla vihollinen valloitti yhden komppanian asemat, mutta ne vallattiin takaisin Klo 13.45 aloitti vihollinen tykistön tukemana hyökkäysksen jolla se löi Osasto Sakun pataljoonat hajalle ja osaston jhtaja majuri Veikko SakariTenhunen katosi. Koska osasto ei ollut enää taistelukykyinen, se vedettiin lähtöasemiin.
Eversi Fagernäs päätti siirtyä puolustusasemiin 4.9. Tasa miehitettiin niin, että Kevyt Osasto 5 ryhmittyi etelälohkolle ja JR 11 puolikaareen lännestä ja pohjoisesta Uhtualle johtavien teiden varsille ja välimaastoon. Kiiskisjärven eteläpuolella oli II Pataljoona, Kiiskisjärveltä Malviaisiin I Pataljoona. Joulukuussa linjaa tiivistettiin sijoittamalla III Pataljoona Hevosenkenkään. Malviaisten tie sulkemalla suojattiin Kiestingin sivustaa.
Hiukan lisää hevosenkengästä Suomen Sotahistoriallisen Seuran julkaisu http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/1459
Loppuvuoden aikana tehtiin muutamia hyökkäyksiä ja kranaatinheitin- ja tykistötoiminta oli aika-ajoin vilkasta.
Kun Ryhmä Fagernäsiä heikennettiin, vahvistettiin ryhmä J:tä siirtämällä sille mm. Sissipataljoona 3 ja III/JR 11. III Pataljoona kuljetettiin Kiestinkiin 24.8. kuorma-autoilla. Pataljoona osallistui taisteluihin Kiestingin kriisin selvittämiseksi, kun kärjessä hyökännyt JR 53 oli jäänyt osittain mottiin. Ryhmä J:tä johtanut evl Jussi Turtola, joka siirrettiin 9.8. JR 53:n komentajaksi. Hän kaatui 29.8. ja ylennettiin seuraavana päivänä postuumisti everstiksi. Taisteluissa rautatiemottia vastaan ja tappokukkulan liepeillä sekä vastaiskussa Hangasvaaraan pataljoona kärsi raskaita tappioita. Pataljoona palutettiin rykmenttiinsä Uhtualle 11.10.1941.
JR 11 komentajaksi tuli 9.10. eversti J.S.Waldén eversti Malmin siirryttyä Päämajan järjestelyosaston päälliköksi.
JR 11:n tappiot olivat hyökkäysvaiheen aikana yli 1900 miestä eli 53 % kokonaisvahvuudesta. Heinäkuussa ja elokuun alussa aiheutui 2/3 tappioista.
