"Rykmenttimotin" tultua tuhotuksi ja URR:n palattua Lutunniemen kankaalle 18.2. JP 4 ja HRR käynnistivät hyökkäyksen Itä-Lemetin maastoon saarretun "kenraalimotin" tuhoamiseksi. Mottia nimitettiin kenraalimotiksi, koska siinä olleisiin vihollisjoukkoihin (n. 4000 miestä) kuului kaksi kenraalia.
Taitavasti linnoitetun ja puolustetun motin valtausta yritettiin 19.2. alkaen raskaissa taisteluissa JP 4:n ja HRR:n voimin useaan otteeseen. Valtausyrityksiin liittyi 22.2. URR:stä ensin 1. eskadroona. 23.2. se vaihdettiin 2. eskadroonaksi, jonka jälkeen nämä kaksi vuorottelivat taistelun eturintamassa. Myös 3./URR liittyi hyökkäykseen 27.2., kun kolmas hyökkäys käynnistettiin. Kolme ensimmäistä hyökkäysyritystä aiheuttivat suomalaisille huomattavia tappioita, mutta eivät johtaneet merkittävään tulokseen. 28.2. saatiin kuitenkin viitteitä siitä, että vihollinen suunniteli murtautumista motista, ja kun neljäs hyökkäys 28.2. klo 22.00 käynnistettiin, se johti nopeasti menestykseen. Neuvostoliittolaiset pakenivat itään ja kaakkoon jättäen valtavan sotasaaliin. Puhdistustoimien jälkeen HRR ja URR palasivat majoitusalueilleen Lutunniemen kankaalle.
