Kuopion suojeluskuntapiirin esikunta sijaitsi Kuopiossa osoitteessa Minna Canthin katu 16, johon suojeluskuntajärjestön Suojalinna-niminen rakennus oli valmistunut vuonna 1924. Esikunnan lisäksi suojeluskuntapiirin toimieliminä olivat jatkosodan aikana (ainakin) huoltotoimisto sekä ilmavalvontatoimisto ja sen alueorganisaatio.
Merkittävimmät joukkoyksiköt, jotka PSavSkp kesän 1941 liikekannallepanossa perusti, koottiin seuraavilla paikkakunnilla:
PSavSkp:n päällikkö Erkki Ruotsalo siirtyi JR 30:n komentajaksi, ja merkittävä osa eri joukko-yksiköiden muustakin upseeristosta, aliupseeristosta ja miehistöstä koottiin suojeluskuntapiiriläistä. Yksiköt sijoittuivat osiksi 7. divisioonaa, jonka komentajaksi tuli Savo-Karjalan sotilasläänin komentaja Antero Svensson. Kun miehet pääosin siirtyivät rintamalle, jäi kotijoukkojen käytännön toiminta (esim. ilmavalvonta) suurelta osalta Lotta Svärd -järjestön ja lottien tehtäväksi. Suojeluskuntapiirin johto pysyi kylläkin miesten käsissä.
Liikekannallepanon järjestämisen ja joukkoyksiköiden perustamisen, varustamisen ja rintamalle lähettämisen jälkeen suojeluskuntapiirin toiminta oli arkista puurtamista. Sodan alussa tarkistettiin ja kunnostettiin vss-tilat sekä päivitettiin kuntien vss-suunnitelmat. Desanttivaaran takia piti olla varuillaan ja tarkkailla kulkijoita. PSavSkp:n alueella desantteja ei tavattu - vääriksi todettuja ilmoituksia kylläkin oli. Kutsuntoja piileskeleviä etsittiin ja toimitettiin tarpeen vaatiessa kenttäoikeuteen, kuten myös kotiseudulleen palanneita rintamakarkureita. Ilmasuojelu tähysti viholliskoneita ja oli valmistautunut antamaan hälytyksen. Se tarkkaili myös maastoa mahdollisten tulipalojen varalta.
Hyökkäysvaiheen päätyttyä osa rintamalla olleista vanhemmista ikäluokista kotiutettiin, ja suojeluskuntapiiri hoiti tähän liittyvät tehtävät kotirintamalla. Rintamalla olevia joukkoja palveltiin lähettämällä tarvittaessa täydennysmiehiä, jotka Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua kesällä 1944 olivat osittain samoja kun kertaalleen kotiutetutut (kutsuntojen järjestäminen). Rintamalle toimitettiin myös hevosia ja autoja (pakko-otot) ynnä muuta tarpeellista.
Ilmahyökkäyksiä kohdistui PSavSkp:n alueelle muutamia. Vakavin niistä tapahtui heti sodan alussa 1.7.1941, kun kolme vihollisen SB 2 -pommikonetta lähestyi Kuopiota pohjoisesta ja pudotti palopomminsa Itkonniemen alueelle. Siellä sijainneet rullatehdas ja saha sekä sen lautavarasto syttyivät tuleen ja paloivat. Henkilövahinkoja ei koitunut. Hyökkäys oli päässyt yllättämään ilmavalvonnan, ja hälytys annettiin vain kolme minuuttia ennen pommien pudotusta. Koneet pääsivät pakenemaan, vaikka Inkilänmäelle sijoitetut kaksi 40 mm:n Bofors it-kanuunaa niiden perään tulittivat (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3008671). Kesällä -41 aikana pommitettiin lisäksi ainakin Siilinjärveä, Tuusniemeä, Varkautta ja Karttulaa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3008675, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3008679, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3008682).
Kaikki suojeluskunnat lakkautettiin 7.11.1944 rauhanehdoissa sovitun mukaisesti, ja Suojalinnassa toimi sen jälkeen mm. elokuvateatteri. Rakennus purettiin vuonna 1986, sen vieressä sijainnut apteekkitalo siirrettiin Kuopion korttelimuseoon, ja tontille rakennettiin hotelli.
Sotapäiväkirjat:
Is.tsto/E/PSavSkp:n toimintakertomus 16.6. - 1.8.1941 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3001554
